perjantai 31. joulukuuta 2021

Minun vuosi 2021

 Elämme jo toista vuotta koronakurimuksen kourissa. Pieni stoori mitä minun vuoteeni on mahtunut. Tosin paljon muutakin vuoden varrelle on mahtunut, mutta pieni tiivistys tässä.



Tammikuussa 2021 lunta ajoittain satoi niin paljon, että toimistollekin paras kuluväline olisi ollut sukset.


Helmikuussa minun pojat tekemässä mammalle ruokaa. Tosin, kun kuvien perusteella katselin vuoden 2021 tekemisiä ja tapahtumia. Joka kuukausi löytyi kuvia, kun Oliverin (jos joku minua ei tunne joka tätä blogia lukee, hiukan avaan kuka on Oliver. Hän on minun 4 vuotias lapsen lapsi) kanssa tehdään ruokaa tai leivotaan. Paha mennä sanomaan kuinka vahva hänen geeniperimäsä ruuanlaittoon on, kun isä on kokki ja äiti on kokki.


Maaliskuussa 2021 koronan vuoksi Suomessa ravintolat, kuntosalit, uimahallit ja moni muukin julkiset tilat suljettiin. Niinpä me päätimme rakentaa meille oman kuntosalin.


Pääsiäinen huhtikuussa 2021. Meidän vanha herra Aapo lähti taivaskanaville. Minulla oli aina ollut sellainen viha - rakkaus suhde tähän koiraan. Välillä oltiin varsinainen taistelupari, mutta olihan se hetki, kun eläinlääkäri tuli meille kotiin. Pisti piikin ja Aapo nukahti syvään lopulliseen uneen. Tämä kuva on otettu  Aapon viimeisestä vahtivuorosta Riitan häkin edustalla.


Toukokuussa alkoi jo kesä. Kasvihuoneeni lähti elämään.


Kesä oli aivan mahtava. Aurinko paisto ja välillä oli jopa kuuma. Korona-ajan matkailut rajoittuivat meidän omalle takaterassille. Tämä oli Oliverin mielestä mummolan paras paikka. Nyt pakkasellakin monesti kuuluu lause "mummo mennään uimaan"


Kesäkelit jatkuvat heinäkuulle. Kuva on otettu meidän kodin rappusilta. Taustalla näkyy toimistoni ovi eli eipä onneksi ole enää minulla  pitkä työmatka.  Tuossa rakennuksessa sijaitsee 
Tilitoimisto Humberg Oy ja Arkisto Second Hand butiikki.


Elokuussa keli jo sitten sen verran kylmeni, että takki oli tarpeen. Oliver oli meillä tuttu näky  tarhapäivän jälkeen. Usein  mentiinkin metsään papan ja Riitan kanssa pienelle lenkille. Pappa oli ihan paras koska taskusta löytyi cokista.


Syyskuu on mennyt jotenkin usvassa ja sumussa. Kuvien perusteella vietin aikaani Oliverin kanssa. Syyskuun lopulla olin Keilaniemessä Finago Accountorin tiloissa kertomassa Kohon toiminnanohjausjärjestelmästä. Koho on työajanseurantaohjelmisto mikä meillä tilitoimistollakin on käytössä. Olen ollut ihan super tyytyväinen tuohon järjestelmään.


Olen vuosien varrella käynyt kaikki Paula Heinosen TT-kurssit (terveyden tukipilarit) siellä ensimmäisen kerran tutustuin Paulaan. Nyt sen jälkeen meitä on yhdistänyt moni muukin asia joten yhteydenpitomme on edelleen säilynyt. Lokakuussa ilmestyi Paulan uusi kirja Hyvinvointia vaihdevuosiin. 


Marraskuu on aina jotenkin synkkä, harmaa ja sateinen. Minulla on joku kumma kiintymys ja innostus erilaisia liskoja kohtaa. Selkäänikin on tatuoitu sisilisko. Mieheni rakensi meille synttäri - joululahjaksi terraarion ja sinne tuli asumaan gekko nimeltä Allu.


Allu


Meidän perheen joulu. Meille on jo syntynyt perinne, että viikkoa ennen joulua syömme jouludinnerin avaamme lahjat ja juhlistamme joulua kaikkien lapsien ja heidän puolisoiden kanssa. 

"Oikeana jouluna" minä sitten sainkin jostain kunnon flunssan, olen nyt reilun viikon maannut ja katsonut suoratoistokanavilta elokuvia ja sarjoja missä on voinut pistää aivot narikkaan ja ei haittaa vaikka muutama lause jää kuulematta. Tänään uuden vuodenaattona  oloni on jo parempi, mutta onnistuin tartuttamaan tämän taudin siippaani eli tauti jatkuu. Korona ei ole vielä tullut meille vierailulle ja toivonkin, että se kaveri ei nyt ihan heti meille poikkeaisikaan. Onhan se vissiin niin, että jokainen meistä senkin taudin jossain vaiheessa sairastaa. Mene ja tiedä.

Toivotankin kaikille hyvä loppu vuotta.
Onnellista, menestystä ja terveyttä uudelle tulevalle vuodelle.












lauantai 23. tammikuuta 2021

Talvi yllätti vai yllättikö?

Byändan talvi



Talvi yllätti vai yllättikö? On jotenkin hauskaa, että meillä Suomessa joka vuosi iltapäivälehdet kirjoittavat kuinka talvi yllätti. Miten niin yllätti? Eikö ole normaalia, että talvi tulee. Lunta sataa, aurauskalusto ei kerkiä aurata sitä rataa mitä lunta tulee.

 Normi talvi vai onko?




Muutama päivä sitten lunta tuli oikein kunnolla.

Tilitoimistollekin parhaiten pääsi suksilla.

 

Sinne jäi lumen alle minun muratit.


Aurauskalusto on vielä ihan unessa.


Meidän perheen hassuttelijat. 


Mummo mitä täällä on?


Lunta, jäätä, sohjoa. Tältä näytti meidän piha tänään.



lauantai 31. lokakuuta 2020

Nainen Arkistojen takana

 

Olen Tuija Humberg Vantaan Vanhalta Porvoontieltä, yrittäjä henkeen ja vereen. Olen taloushallinnon ammattilainen ja minulla on ollut oma tilitoimisto jo 20 vuotta. Reilu vuosi sitten uudistin tilitoimistoni toiminnan täysin, kun siirsin asiakaskuntani sähköisten taloushallinto -palveluiden käyttäjiksi. Meillä oli Pukinmäessä siihen aikaan aivan liian suuret toimitilat ja asiakkaiden siirtäminen ”taivaskanaville” mahdollisti toiminnan uudistamisen myös toimitilojen osalta.




Kotini pihapiirissä Vantaan Vanhalla Porvoontiellä on vanha rakennus, jonka hyötykäytöstä olin pitkään haaveillut. Siitä se idea tilitoimiston siirtämiseksi pihapiiriini lähti. Ensin remontoimme tilan tilitoimiston tarpeita vastaavaksi ja kun ne olivat valmiit, aloin miettiä, miten sitä valtavan isoa tilaa voisi hyödyntää muullakin tavalla.

Reilu vuosi sitten kesällä 2019 olin käymässä  tyttäreni luona Tukholmassa, kun hän vei minut siellä viehättävään second hand -butiikkiin. Ihastuin heti ensivisiitillä sen toimintaan ja päätin, että ”tämän idean haluan toteuttaa ja viedä sen täältä mennessäni Suomeen”. Koska olen luonteeltani sellainen, jonka suunnitelmat eivät kauaa loju työpöydällä, aloin toteuttaa ideaani heti kotiuduttuani. Myös toimitilat olivat jo tiedossa.

Uudessa tilitoimistossani on tilaa yli 100 m2 ja siitä oli helppoa lohkaista tila myös second hand -butiikilleni. ARKISTO Second Hand -nimi puolestaan syntyi niin, että halusin nimen etuliitteen eli ARKISTOn  viittaavan jollain tapaa tilitoimisto -yritykseeni.



Remontti meineillään.


Tila remontin jälkeen. Avaraa ja jopa hieman aution oloista.


Arkisto Second Hand tuli taloon.



Toimistoni ja butiikkini on keskellä idyyllistä maalaismaisemaa.



Kaksi niin erilaista liiketoimintaa saman katon alla, ja siitä huolimatta ne tukevat toinen toistaan. Koska muoti ja kauneudenhoito ovat olleet aina suuri intohimoni, syntyi yhtälöstä virtaa antava vastapaino tilitoimistotyölleni.

Aloitin ARKISTO Second Hand -liikkeen toiminnan muutamalla rekillä, joissa oli myynnissä omia ja muutaman ystäväni vaatteita. Pian sana alkoi kiiriä ja sen myötä asiakaskuntakin kasvoi. Tunsin olevani oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja kuin sattuman kautta sain myyntiin brittiläisen muotibrändi Oasiksen vaatteita. Näin meille syntyi myös PopUp -puoli.

Kun ARKISTO Second Hand täytti ensimmäisen vuoden, lanseerasin ihanan ZAO-luonnonkosmetiikkasarjan tänne myyntiin. Näin meistä tuli ZAO -sarjan Vantaalainen jälleenmyyjä.

Vain yksi ovi erottaa nämä toisistaan niin poikkeavat liiketilat ja voin hetkessä vaihtaa rooliani ”nutturapäisestä kirjanpitäjästä”  muodikkaaksi ja luovaksi second hand -yrittäjäksi. Ideoita liiketoimintani kehittämiseksi syntyy lähes päivittäin ja se on voimaannuttavaa!



Voin rehellisesti sanoa, että elän juuri nyt unelmaani!





sunnuntai 9. elokuuta 2020

Minun kesäni

Kuluva koronakesä on ollut monelle hyvin erilainen ja varmasti se tullaan muistamaan monella eri tavalla.

Miten tämä kaikki on vaikuttanut minun kesääni?

Minulla on ollut töitä paljon enemmän kuin aikasempina kesinä, Tuntuu, että heinäkuun puoleen väliin saakka olin aina töissä. Onneksi nykyinen toimistoni ja putiikkini sijaitsee samalla piha-alueella missä kotimmekin. Välillä olen  voinut tulla tänne kotiin keittämään kahvit tai istua hetken tuolla takaterassilla nauttien aurikoisista kesäpäivistä.


Viime talvena Paula Heinosen luennolla Järvenpään Sibelius-salissa sain ensi kosketuksen ZAO luonnonkosmetiikkaan. Olen koko ikäni ollut huono meikkaaja. Ripsiväriä olen yrittänyt käyttää, mutta silmäni ovat sen verran herkät, että mikään ei ole niihin sopinut ennen Zaon aloe vera ripsaria, mineraalimeikkipuuteri on tullut myös päivttäiseen käyttööni sekä huulipuna. Näistä tuotteista alkoi rakkauteni tähän sarjaan. Halusin laajentaa Arkiston tuotevalikoimaa luonnonkosemtiikan puolelle. Otin rohkeasti yhteyttä ZAO:n maahantuojaan. Oma toimintani perustuu eettisiin arvoihin ja kestävään kehitykseen kaikki ne arvot mitä ZAO.n puolellakin arvostettiin. Olen ihan super onnellinen, että sain meille Arkistoon juuri tämän luonnonkosmetiikan jälleenmyyntisopparin.



Arkistossa on 15.8.2020 Kupliva Zaoilta missä maahantuoja Kati Kareinen tulee kertomaan tuosta mahtavasta kosmetiikkasarjasta lisäksi Kati antaa meille naisille meikkausvinkkejä.

Nyt tulevalla viikolla Arkisto täyttää vuoden joten meillä on koko viikon erilaisia tarjouksia ja tapahtumia. Tervetuloa shoppailemaan. Linkki meidän facebook sivuillemme, likkaa ja käy katsomassa mitä kivaa meiltä löytyy  Arkisto-Second-Hand


Mitä muuta kesääni on mahtunut?

Miian kanssa vietetty äiti-tytär päivä Helsingissä. Aloitettiin aamu Relovessa brunssin merkeissä. Samalla kävin tutustumassa Reloven second hand puoleen. Reloven kahvila ihan super mahtava kokemus ja brussi oli ihan bueno.



Brunssin jälkeen meille oli varattu kasvohoidot. Ihana rentouttava reilun tunnin hetki. Minkä jälkeen kävimme vähän shoppailemassa. Tämän jälkeen Miialle vaatteiden vaihtoon ja sieltä Japanilais henkiseen Kampai3 ravintolaan dinnerille.



Olen jotenkin mieltynyt Thaimaalaisen ruuan lisäksi myös Japanilaiseen ruokakulttuuriin. Täällä Kampai3.ssa aivan mahtava makuelämys oli Beef Teriyaki eli häränlihaa, teriyaki kastiketta, pikkelöityjä vihanneksia, riisiä ja vihersalaattia.  Tämä näkyy myös tuossa kuvassa. Japanilaisesta ravintolasta ei koskaan voi lähteä ulos, ettei olisi siemaillut Umeshua. Umeshu jäillä, uula laa.

Meidän illan päätti idyllinen viinibaari ja sieltä sitten bussilla kotiin.

Mikon perheen kanssa piipahdimme Kotkassa. Tarkoitus meillä oli mennä Vaalimaalle ja käydä siellä Rajamarketissa, mutta olitiin laiskoja ja mentiinkin vain Kotkaan.


Sapokka on yksi Kotkan kauneimpia paikkoja. Kaunis puisto missä on paljon erilaisia istutuksia, lampia ja mahtavan näköinen vesiputous.  Kuvassa Mikon ihana perhe.

Laivalla yli ja suuntana Pärnuu. Rantaa riittii kilometri tolkulla. Rannalla oli myynnissä rantasandaaleja, lierihattuja, uimahärpäkkeitä ja kesähepeneitä.  Paikallinen ruoka oli hyvää ja drinksut halpoja. Vanhassa kaupungissa muutama kauppa ja ravintoloita. Löytyi siltä pari ostoskeskustakin.
Jäin kyllä miettimään miksi ihmiset niin kovin hehkuttavat tuota Pärnuuta. No nyt se on nähty.


Oliver harjoitteli uimista matalassa rantavedessä. 


Pärnu beach


Rakkaan puolisoni kanssa kesäisin pyörimme viikolla näissä kotinurkissa, makaamme sohvalla ja katsomme telkkaria. Siinähän sitä ohjelmaa on koko rahan edestä. Viikonloput hänellä on miesten juttuja missä naiset tuppaa olla vain jaloissa. Prätkän tarakalle pääsin Juhannuksena. Käytiin katsomassa Porvoon Juhannusaaton hulinoita. Lomaillaan taas yhdessä sitten, kun nuo prätkähommat pistetään talviunille.




sunnuntai 17. toukokuuta 2020

Kokemukseni luonnonkosmetiikka Zaosta



Olen aina ollut super huono meikkaamaan. Jossain vaiheessa elämääni tosin ilman huulipunaa en suostunut viemään edes roskia, tämäkin on viime aikoina ollut vähän niin ja näin koska roskis on ollut viimeiset vuosikymmenet tuossa omassa pihassa ja noille oraville on vissiin ihan sama oliko minulla sitä huulipunaa vai ei. Kotona asuva mieskin yleensä kommentoi "miksi sinun huulesi ovat ihan oudon väriset". Huulipunaa  kyllä käytän edelleen, kun töiden puolesta menen oman toimistoni ulkopuolelle.


 Osittain tämä meikkaamattomuus on  johtunut myös  siitä, että tähän päivään asti mikään ripsiväri ei ole minun silmiini sopinut. Mielestäni luomiväri näyttää ihan pöllötä jos ei ole ripsaria. Olen testannut merkin jos toisenkin kallistaa halpoihin merkkeihin. On ollut allergiatestattuja matkassa mukana.  Pari tuntia ja silmät ovat olleet kipeät. Niitä on kirvellyt ja tuntuu, kuin niissä olisi ollut jotakin pieniä tikkuja. Eli se on ollut siinä. Tämä on aiheuttanut sen, että pesen naamani rasvaan sen ja sillä olen mennyt vuosikaudet.  Eli melkein jo otin ja luovutin.

Kunnes talvella Paula Heinosen luennolla käydessäni törmäsin Zao luonnonkosmetiikkaan (likkaa niin pääset niiden nettisivulle) otin riskin ja ostin taas kerran yhden ripsivärin. Ihan oikeasti tämä on ollut sopiva myös minun silmilleni. Olen  käyttänyt ripsaria nyt  useamman kuukauden. Silmäni eivät  kirvele eikä niitä tikuta. Ihan loisto juttu!


Samalla kertaa ostin sieltä Mineral Silk puuterimaisen meikkivoiteen mikä on muuten laiskalle ihmiselle aivan loistava valinta myös. Ilman huulipunaa en sieltäkään lähtenyt.  Zaon huulipuna on ollut kiva, ei kuivata huulia ja pysyy mukavasti huulilla. 

Mikä parasta rasiat ovat ekologisia ja  uudelleen käytettäviä.  Ne ovat valmistettu bambusta ja näyttävät tosi kauniilta. Niitä ei tarvitse piilottaa tuonne wc:n kaappien syövereihin.

Näitä kannattaa kokeilla, voin lämpimästi suositella. Näitä uskaltaisin itsekkin myydä!

Ihanaa oloa ja eloa kaikille. Toivotaan, että pian tämä piinaava korona-aika taittuu normaali oloksi ja saadaan kunnon lämmin kesä.


Kauniit bambuiset Zaot



Mukana tuli jokaiselle tuotteelle oma pieni pussi missä voi näppärästi kuljettaa vaikka puuterimaista meikkivoidetta, jos kansi pääsee aukeamaan ei ole joka paikka puuterissa.


perjantai 17. huhtikuuta 2020

Arkisto Second Hand kohti uusia tuulia

Korona on tuonut haasteita myös Arkisto Second Handin toimintaan. Yleisötapahtumat eivät ole tämän pandemian aikana suositeltuja ja yli kymmenen hengen tapahtumat ovat jopa kiellettyjä. Putiikkimme on pysynyt visusti kiinni, mutta me emme ole jääneet "laakereille" lempäämään.

Uutta tavaraa on tullut mukavasti sisään. Lähes kaikki vaattet onkin jo  pesty, silitetty ja nyt ne ovat myyntikunnossa.

Olemme myös "rakentamassa" Arkistolle nettisivuja ja  verkkokauppaa. Verkkokauppaan tulee myyntiin koruja, asusteita, laukkuja, kenkiä ja joitakin kalliimpia vaatteita. Nettisivut on tarkoitus avata ensi viikon alussa. Uutiskirje on ollut työnalla vähän pidempään ja toivonkin saavani ensimmäisen uutiskirjeen liikkeelle myös ensi viikolla.

Tässä muutamia esimerkkiasuja ja tuotteita mitä meillä on nyt myynnissä.


Punainen Christina Herrera laukku  ja Liujo vaalea laukku 


Toimistoon Inwearin hameessa ja neuletakissa tai vähän rennommin farkuissa ja Gantin paidassa


Yksi niin ikuisen varma väri on beige tässä kuvassa Macin farkut ja siihen yhdistetty leopardikuivoinen paita, musta pikkutakki tennereiden tai kävelykenkien kanssa asu on valmis. Tai trikoomekko mikä ei purista mistään suunnasta.



Kevät tulee ja on aika hankkia jotakin aurinkoista ja värikästä. Miten olisi keltainen Oasiksen mekko tai jotain muuta räväkkää värikästä. 


Värikkäitä toppeja ja mekkoja löytyy, hinnat vaihtelevat 5 eurosta aina 20 euroon.


Ulkoiluvaatteitakin löytyy yksittäisiä kappaleita mm. Nike, Adidas, Hillfiger, Raiski 


Kevät on juhlien aikaa. Tässä kevään juhliin sopivia pitkiä mekkoja. Haalareita meiltä löytyy muutamia erilaisia ja erikokoisia myös. Tässä kuvassa on yksi myynnissä olevista haalareista.


Iso ja pieni sivellinsetti.


Lukeminen on meidän juttumme myös. Pokkareita meillä riittää. On kokonaisia sarjoja historiaa, dekkareita ja draamaa. Tuttuja kirjalijoita Reijo Mäki, John Grisham, Clive Cussler ja monia muita. Eli pokkarit kiertoon ja tästä lähtee pokkari mukaan vain euron kappale.

tiistai 7. huhtikuuta 2020

Anton & Antonin ruokakassi tuli meille jäädäkseen

Olin ihan lopen kyllästynyt kaikkiin omiin jo vuosikausia väännettyihin samoihin ruokiin. Olen usein miettinyt, että tilaanko ruokakassin. Niitäkin on useita vaihtoehtoja, jotenkin minulle oli itsestään selvää, että minun ruokakassini tulee  Anton & Antonilta.

Ai miksi Anton & Anton.  Aikoinaan, kun asuin Porvoossa siellä oli heidänkin ruokakauppa. Tykkäsin käydä siellä palvelu oli aina iloista ja asiantuntevaa. Myymälässä oli mukavasti myynnissä lähiruokaa ja hienoja erikoisuuksia maailmalta. Tämä jäi mieleeni ja nyt, kun oli ruokakassin aika valintani oli Anton & Anton.


Ruokakasseja oli useita erilaista oli tämä minun valitsema  arkiruokakassi, vegekassi,  kala-kasviskassi ja muksukassi. Ensimmäinen kassi meille tuli pari viikkoa tiistaina ja tämä ruokakassi ajatus on kyllä ollut aivan loistava juttu.

Kassissa oli kolmeen eri ruokaan aineet ja ohjeet. Ohjeet ovat helppoja ja niiden ohjeiden perusteella nämä annokset varmasti onnistuvat yhdeltä sun toiselta kotikokilta.


Ensimmäisessä kassissa oli uutena tuttavuutena mm. keltajuuri, punajuurihummus ja empä juuri palsternakkaakaan ole mihinkään aikaisemmin käyttänyt.


 Tämä kermainen rakuunalla maustettu nakkikastike oli tosi nam nam.


Nakkikastikeen kylkeen tuli tuo ihana salaatti kaikkine härpäkkeineen.


Enpä olisi koskaan kuvitellut tekeväni punajuurikeittoa.Viime  viikolla oli aineikset siihen ohjeineen. Mahtava oli maku tässäkin kera fetajuustokreemin ja rosmariinin.

On ollut kiva tutustua nyt muutaman viikon aikana erilaisiin yrtteihin mitä näissä ruuissa on paljon käytetty. Yrtit ovat minulle olleet aina vähän haasteellisia. On hienoa oppia käyttämään myös niitä.

Juuri hetki sitten pihaamme kurvasi Anton & Antonin pakettiauto ja toi meille kolmannen ruokakassin. Tästä tulee meille joka viikkoinen juttu eikä mikään koronan aikainen "vältä kauppoja" juttu. Suosittelen kokeilemaan.


Tässä meidän tulevan viikon kolmen päivän eväät.

Nauttikaa olosta ja elosta. Tehkää ruokaa ja leipokaa kun olette pakotettuja olemaan kotona. Mielestäni nyt ei ole einesten eikä purkkiruokien aika.